Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat ry. väitti Facebook-julkaisussaan 13.7.2017 jatkuvan kasvatuksen olevan vierasta metsäalan ammattilaisille ja opiskelijoille. Julkaisussa Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat ry. kommentoi Ylen artikkelia 13.7.2017.
Metsäalan koulutusta järjestetään Suomessa toisella ja kolmannella asteella. Toisen asteen koulutuksia järjestetään ammattikouluissa ja korkea-asteen koulutusta järjestetään ammattikorkeakouluissa sekä yliopistoissa. Metsäalaa opiskelevia opiskelijoita löytyy siis jokaiseen tarpeeseen, kun ammattikoulut ja ammattikorkeakoulut tuottavat ammattilaisia ympäri Suomen. Osaamista, joka kattaa niin puunhankinnan, metsän- ja luonnonhoidon suunnittelusta toteutukseen eri menetelmineen ja toimintaketjuineen, kuin metsäomaisuuden varainhoidon ja ekologisten asioiden yhteensovittamiseen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävästi.
Julkaisussa ja artikkelissa väitetysti jatkuvan kasvatuksen menetelmää ei ole opiskeluissa ollenkaan mainittu tai asia on vieras. Näin asia ei kuitenkaan ole. Opiskelijan tulee valmistuttuaan osata metsän ekologisten ominaisuuksien lisäksi erilaiset sovellettavat menetelmät metsien käyttöön sekä suojeluun ja erilaisten menetelmien soveltaminen niille sopivilla kohteilla, myös jatkuvan kasvatuksen. Sovellettavuuteen vaikuttavia seikkoja on useita, joista metsän vallitseva rakenne ei ole suinkaan vähäisin, tuotetaanhan metsätaloudessa euroja eikä kuutioita. Artikkelissa mainitusti tasaikäisrakenteinen metsänkasvatus on vallalla oleva menetelmä ja jatkuva kasvatus on vielä pienemmässä mittakaavassa. Jatkuva kasvatus on yleisesti hyväksytty metsäalalla hyväksi työkäytännöksi myös Tapion Hyvän metsänhoidon suosituksiin ja jatkuvan kasvatuksen koulutusta tarjotaan ainakin kaikissa korkea-asteen opinnoissa. Lisäksi henkilökohtaisen kokemukseni mukaan jatkuvan kasvatuksen opetus on menetelmän käytön vähäisyydestä riippumatta ollut myös saamassani opetuksessa merkittävässä roolissa, joten valmistuvan metsäasiantuntijan valmiudet jatkuvaan kasvatukseen ovat hyvällä tasolla.
Eri puunhankintayritysten omat politiikat jatkuvan kasvatuksen harjoittamiseen voivat kuitenkin vaihdella reilustikin, yritysten omien intressien ja mielipiteiden ollessa ristiriidassa metsänomistajan tavoitteiden kanssa. Väite, jatkuvan kasvatuksen olevan vieras opiskelijoille ja metsäammattilaisille, on väärä, sillä nykyaikaisessa koulutuksessa opiskellaan asioita tutkittuun tietoon perustuen ja opiskellaan tietoon perustuvien menetelmien soveltuvaa käyttöä ja kehittämistä. Jatkuva kasvatus on osa asiantuntijuutta ja ammattietiikkansa mukaisesti toimiva ammattilainen toimii tiedon eikä mielipiteen pohjalta.
Ammattikorkeakoulut tuottavat käytännönläheisiä metsäalan asiantuntijoita, metsätalousinsinöörejä, koko valtakuntaan palvelemaan asiakkaansa tarpeita asiakkaan tavoitteiden mukaisesti ja näin ollen myös pääkaupunkiseutulainen metsänomistaja voi varmasti löytää metsätalousinsinööristä asiantuntijan jatkuvalle kasvatukselle, olipa hänen metsätilansa sitten missä päin maata tahansa.
Arttu Huhtanen
Puheenjohtaja
MEOL – Metsäalan Opiskelijat ry.
Lisätietoja; Arttu Huhtanen
pj@meol.fi