Sain mahtavan tilaisuuden päästä MEOL Ry:n jäsenenä ja yhtenä edustajana osallistumaan kansainväliseen metsäalan opiskelijoiden symposiumiin (IFSS) Etelä-Afrikkaan. Reissu kesti yhteensä kaksi viikkoa, minkä aikana saimme nähdä ja kokea Etelä-Afrikan eteläistä, läntistä ja koillista aluetta, metsätalous keskeisessä roolissa.          

Lähdimme reissuun MEOL Ry:n puheenjohtajan Arttu Huhtasen sekä kansainvälisyysvastaavan Darja Salosen kanssa ja lensimme Pariisin kautta Johannesburgiin ja siitä edelleen Etelä-Afrikan eteläkärkeen Georgeen Intian valtameren äärelle. Georgessa meitä sekä muita samalla lennolla olleita IFSS2017 -osallistujia oli vastassa symposiumin pääjärjestäjä Ullrich Hechter sekä turvallisuusvastaava Reuben Mattheus. Heidän kyydillä pääsimme lopulta kahden matkapäivän jälkeen perille Nelson Mandela Metropolitan Universityn (NMMU) kampukselle. 

NMMU:lla vietimme ensimmäiset neljä päivää, johon sisältyi aloitusjuhlaa, toisiimme tutustumista, dialogia nuorista metsäalalla, vierailu Cango Caven kalkkikiviluoliin sekä läheisille talousmetsäplantaaseille sekä tietysti koko symposiumin olennaisin osa, International Forestry Students’ Associationin (IFSA) vuosikokouksen täysistuntoja.

Istunnoissa käsittelimme kulunutta vuotta, mitä tavoitteita on saavutettu ja mitä haasteita kohdattu. Kukin vastuunkantaja antoi lyhyen yhteenvedon vuoden aikana kohdatuista onnistumisista, haasteista sekä ideoista. Näiden puheenvuorojen kautta saimme hyvän yleiskatsauksen IFSAn toimintaan ja vaikutusalueeseen, missä olemme metsäopiskelijoina mukana.

IFSA saa olla mukana vaikuttamassa muun muassa Metsäntutkimusjärjestöjen kansainvälisessä liitossa (IUFRO), YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestössä eli tutummin FAO:ssa, ynnä muissa kansainvälisissä tahoissa. Näiden yhteistyökumppanien ja kontaktien kautta voimme metsäalan opiskelijoina vaikuttaa omalta osaltamme metsää, ilmastoa, luontoa, luonnonvara-alan toimijoita ynnä muita vastaavia koskeviin päätöksiin ja linjauksiin.

Vuosikokouksessa mietimme ryhmittäin uusia tavoitteita vastuutehtäviin ja valitsimme myös uuden hallituksen sekä vastuunkantajat tälle kaudelle. IFSA:n tavoitteena on myös tehdä hiukan sääntöuudistuksia keventämällä byrokratiaa. Oli mielenkiintoista seurata keskustelua ja päätöksentekoa näin ensikertalaisen näkökulmasta.

 

 

 

 

 

 

Seuraava majapaikkamme sijaitsi Itä-Kapin provinssissa Stutterheimin kaupungin laitamilla Manderson Hotellissa. Siellä yövyimme kolme yötä ja teimme päiväretkiä ympäri Itä-Kapia Hogsback Mountainille, Fort Cox Agricultural Collegelle, Steve Biko convention Centrelle, sekä Hans Merensky sahalle. Steve Biko Centrellä saimme kuulla esityksiä niin Fort Coxin ammattikoulun, Rance Timberin sekä Etelä-Afrikan Kala-, Maa- ja Metsätalous ministeriöltä.

Pääsimme myös Hogsbackissä ihastelemaan Rance Timberin talousmetsäplantaaseja yhden vuoren rinteeltä, jonne pääsimme bussiemme kyydillä. Rinteellä Rance Timberin työntekijä kertoi hiukan heidän toiminnastaan Hogsbackin ja Itä-Kapin alueella ja saimme samalla kuulla paikallisen puheenvuoron aiheesta.

 

 

 

 

 

 

Hogsbackissa teimme lyhyen parin kilometrin vaelluksen The Big Treelle suojellussa luonnontilaisen kaltaisessa metsässä. The Big Tree on lajiltaan Afrikanpodokarpus (eng. Common Yellowood, lat. Podocarpus falcatus) ja korkeudeltaan 38 metriä ja rinnankorkeusläpimitaltaan 2,7 metriä. Arvellaan, että se on iältään jopa 800 vuotias.

 

 

 

 

 

 

 

Merenskyn sahalla saimme kiertää pienellä tehdasalueella. Etelä-Afrikassa talousmetsien kiertoaika on murto-osa Suomeen verrattuna ja sen saimme nähdä myös sahatavarapinoja tutkiessa. Vuosirenkaat olivat yli 5 senttimetriä leveää ja puu näytti höttöiseltä kuin hattara.

Kolmas majapaikkamme sijaitsi KwaZulu Natalin provinssin pääkaupungissa Pietermaritzburgissa, Durban University of Technologyn kampuksella. Sieltä teimme vierailuja Mondin plantaaseille ja taimitarhalle.

Mondi on etelä-afrikkalainen metsäalan yritys, joka tuottaa ja kehittää metsätalouden käyttöön taimia sekä on yksi suuri talousmetsien kasvattaja.Se toimii noin 30:ssä maassa ja jalostaa tuottamastaan puuraaka-aineesta sahatavaraa, sellua ja paperia sekä hygieniatuotteita. Sen osuus Etelä-Afrikan koko metsätalouden tuotannosta on 13% ja se omistaa noin puolet Etelä-Afrikan maa-alasta.

Mondi tähtää korkealle globaaleilla markkinoilla korkean laadun ja edullisen hintatason avulla. Sen toiminta-ala on noin 200 000 hehtaaria, joista eukalyptuksen eri lajeja viljellään 150 000 hehtaarin alalla ja männyn eri lajeja 40 000 hehtaarin alalla. Lisäksi Mondi viljelee akaasiaa sekä parkkiakaasiaa 10 000-12 000 hehtaarin alalla. Männyistä yleisimpiä metsätaloudessa hyödynnettäviä lajeja ovat Pinus radiata, P. elliottii, P. smithii sekä P. taeda. Pääsimme myös myöhemmin Mpumalangan provinssissa sijaitseville Mondin plantaaseille, joissa saimme tutustua heidän metsäpalojen torjunta -ohjelmaan ja -kalustoon sekä saimme nähdä metsän uudistamisen toimenpidekierron.

 

 

 

 

 

Vierailimme myös toisen suuren Etelä-Afrikkalaisen metsäteollisuuskonsernin, Sappin tutkimuskeskuksella ja taimitarhalla, jossa tehdään muun muassa tutkimustyötä kestävän ja taloudellisesti kannattavan puulajihybridin tuottamiseen. Etelä-Afrikassa nähdään huomattavan paljon vaivaa parhaimman mahdollisen talousmetsän saamiseen. Heillä on eucalyptuksen vesasyntyisten taimien tutkimusta ja kasvatusta ja he ovat käsin yhteyttäneet kahta eri eukalyptuksen lajia, jotta hybridistä saataisiin tuholaisia ja sienitauteja kestävä talouspuulaji. Taimia kasvatetaan tarhoilla ja niistä leikataan pistokkaita, jotka valmistellaan ja istutetaan käsin istutusruukkuihin ravinneköyhään multaan. Kasteluveteen on lisätty ravinteita, jotta he voivat säädellä tarkasti taimien veden- sekä ravinteiden saantia. Kaikki työ on kannattavaa, sillä miestyövoima on Etelä-Afrikassa todella edullista korkean työttömyyden vuoksi.

 

 

 

 

 

 

Mpumalangan provinssissa pääsimme kaikkien odottamalle safarille Krugerin Kansallispuistoon, joka on Etelä-Afrikan suurin kansallispuisto. Aluksi menimme tutuilla busseillamme noin kolmen tunnin ajelun, jolla näimme erilaisia antilooppeja, vesipuhveleita, gnuita, seeproja, kirahveja, elefantteja, hyeenoja, leopardeja, kuduja sekä leijonia. Kierros oli huikea ja maisemat upeat! Jokainen haukkoi henkeä ihastuksesta, kun pääsimme näkemään niin monenlaisia Afrikan villieläimiä ja osan lähietäisyydeltä. Ennen kansallispuistoon pääsyä juttelin etelä-afrikkalaisen opiskelijan kanssa, joka kertoi käyneensä neljä kertaa Krugerissa, muttei kertaakaan ollut nähnyt leijonaa. Olimme siis todella onnekkaita nähdessämme tällä reissulla jopa kaksi!

 

 

 

 

 

 

Ajelun jälkeen kokoonnuimme yhteen tilaan ja pääsimme kuuntelemaan muutaman lyhyen esitelmän Afrikan savannien hallinnasta ja johtamisesta. Esitelmien ja lounaan jälkeen pääsimme vielä avosafariautojen kyydissä toiselle lyhyemmälle ajelulle Kansallispuistoon, mutta tällä kertaa keskipäivän aurinko oli jo ajanut eläimet piiloon katseilta. Tämä kokemus oli ehdottomasti koko symposiumin kohokohta!

Samana iltana meillä oli majapaikassamme huutokauppailta, jossa jokainen opiskelijajärjestö oli saanut tuoda kotimaastaan jotain ostettavaa, muun muassa Australiasta oli tuotu puhallettava kenguru, Meksikosta nyrkkeilymaski, Walesista t-paitoja ja paljon muuta. Kiertelimme pöytiä ja mietimme, mihin rahamme käyttäisimme. Huutokaupan tulot menevät IFSAn työhön, sillä se on voittoa tavoittelematon järjestö, jonka toiminta rahoitetaan pääasiassa lahjoituksin ja sponsorien tuella.

Viimeisenä kokonaisena päivänä ajelimme Pretoriaan, mutta sitä ennen pyörähdimme SAFCOL:n (South African Forestry Company Limited) toimipisteellä kuulemassa lisää Etelä-Afrikan metsätaloudesta. Se on kolmanneksi suurin valtion omistama yritys, joka painottuu pääasiassa metsätalouteen Limpopon, Mpumalangan ja KwaZulu Natalin alueella maan koillisosissa. Kävimme myös SAFCOL:n ylläpitämällä Lone Creek Falls nimisellä vesiputouksella, jossa osa uskaltautui uimaan hyisevän kylmään veteen. Paikka oli todella rehevä ja vihreä liaaneineen ja monine puu- ja pensaslajeineen. Se oli täysi vastakohta savanneille, yksitoikkoisille plantaaseille ja kuiville aroille, joita olimme pääasiassa matkan aikana nähneet.

 

 

 

 

 

Lähtöpäivänä pidimme vielä viimeisen IFSAn vuosikokouksen istunnon ja jokaiselle jaettiin hieno todistus osallistumisesta International Forestry Students’ Symposiumiin 2017. Hyvästelimme uudet ystävämme ja lähdimme pitkälle kotimatkalle kohti rakasta Suomea. Päällimmäisinä jäi mieleen ihmiset ympäri maapalloa, Krugerin Kansallispuisto sekä Etelä-Afrikan upeat maisemat vuorineen, karuine savanneineen ja vihreine metsäplantaaseineen.

Maisa Hirvilammi, MEOL Ry:n jäsen